Rintojen pienennysleikkaus - reduktioplastia
Engl. Reduction mammaplasty
Reduktioplastiassa rintojen ihoa sekä rintarauhas- ja rasvakudosta vähennetään potilaan toiveiden mukaisesti, anatomian sallimissa rajoissa. Rinta muotoillaan uudelleen mahdollisimman siistiksi ja ryhdikkääksi. Laskeutunut nännipiha nostetaan anatomisesti sopivaan korkeuteen, ja sen kokoa voidaan samalla pienentää.
Poistettavan kudoksen määrä vaihtelee: joku tavoittelee maksimaalista poistoa ja siten kevyttä, urheilua helpottavaa sporttista rintaa; toinen taas haluaa säilyttää täyteläisen ja pyöreän rinnan, mutta palauttaa ryhdikkäämmän muodon.
Leikkauksia tehdään sekä toiminnallisista että esteettisistä syistä. Leikkauksella voidaan myös tasapainottaa rintojen epäsymmetriaa.
Reduktioplastia on yksi yleisimmistä plastiikkakirurgisista toimenpiteistä, ja sen on todettu parantavan merkittävästi sekä potilaiden elämänlaatua, toiminnallisia oireita että kehonkuvaa.
Tällä sivulla:
1. Kenelle rintojen pienennysleikkaus
Kookkaat rinnat painavat liiveissä ja aiheuttavat mm. olkainten painumisen ihoon. Ryhti painuu etukumaraan ja niska- ja hartiakivut ovat yleisiä, mikä usein pahentaa myös päänsärkyjä. Juokseminen ja muut hyppivät lajit voivat tuntua epämiellyttäviltä rintojen heiluessa epämukavasti ja joskus kivuliaastikin, vaikka olisi pukenut kahdet urheiluliivit päällekkäin. Kehonkuvallisesti kookkaat rinnat eivät tunnu kaikista naisista omilta, ja pukeutuminen voi tuntua haastavalta kun rinnat aiheuttavat tarpeen isomman yläosan käytölle kuin mitä muuten olisi tarvetta valita.
Kun painava kudos ja ylimääräinen iho on poistettu, niska- ja hartiakipujen, ihohautumien sekä olkainten painaumien kaltaiset vaivat lievittyvät, liikunta helpottuu ja kehon mittasuhteet saa lähemmäksi omaksi kokemaansa.
Rintojen pienennyksen on todettu vaikuttavan usein positiivisesti sekä potilaiden elämänlaatuun että itsetuntoon.
Rintojen pienennysleikkaus julkisella?
Vaikeissa tapauksissa potilas saattaa täyttää julkisen terveydenhuollon leikkauskriteerit rintojen piennenysleikkaukselle.
Reduktioplastian voi yhdistää myös muihin toimenpiteisiin
Reduktioplastian yhteydessä voidaan tehdä myös esimerkiksi abdominoplastia potilaille, joilla on vatsan alueen ihoylimäärää tai roikkuva vatsanahka.
Katso Yhdistelmätoimenpiteet.
2. Rintojen pienennysleikkauksen arvet, erilaisia reduktioplastioita
Reduktioplastiassa arvet sijoittuvat käytännössä aina vähintään nännipihan ympäri, millä voidaan sopusuhtaistaa nännipihan muotoa, sijaintia ja laajuutta suhteessa rintaan sekä nostaa nännipiha sopivalle korkeudelle. Lisäksi tulee arpi nännipihasta alaspäin- tämä mahdollistaa sivusuuntaisen ihoylimäärän poiston ja rinnan projektion eteenpäin. Viimeiseksi tulee tarvittaessa arpi rinnanaluspoimuun, millä voidaan poistaa pystysuorassa olevaa ihoylimäärää.
Poiston määrä määräytyy rinnan koon ja toivotun tuloksen suhteen. Jos rinnan pinta-ala on iso, on rintaan jääväkin kudos isompi, vaikka rintaa kavennettaisiin toimenpiteessä. Kannattaa myös huomioida kehon mittasuhteet yleisesti, jotta rinnat ovat linjassa kehon kanssa. Esimerkiksi voimakkaasti pienennetyt rinnat voivat leikkauksen jälkeen korostaa vyötärön seudun kudosylimäärää, mikäli sellaista on.
Arvet ovat pysyvät ja aluksi punaiset, mutta vaalenevat yksilöllisessä tahdissa kuukausien ajan.
Nännipiha pyritään muotoilemaan pyöreäksi, mutta arpi saattaa joskus asettaa nännipihan soikeanmalliseksi. Leikkaamattomassa, vaaleaihoisen naisen rinnassa nännipihan tummempi sävy usein vaalenee asteittain rinnan ihoksi. Halutessaan kypsää arpea voi piilottaa tatuaatiolla, millä nännipihan sävy saadaan vaalenemaan asteittain.
3. Rintojen pienennysleikkaus vai rintojen kohotus?
Rintojen kohotuksesta puhutaan silloin kun poistettava kudosmäärä on pieni. Grammamäärää ei sinänsä ole määritelty. Rintojen pienennyksessä ja kohotuksessa käytetään samoja leikkaustekniikoita, mutta kohotuksessa käytän osalla potilaista ns pintapeksia-menetelmää, joka ei sovellu reduktioplastiaan.
Mastopeksiassa on joskus mahdollista käyttää myös arpea, joka sijoittuu ainoastaan nännipihan ympäri, mutta reduktioplastiassa tämä ei ole hyvä idea. Useimmiten arvet ovat reduktioplastiassa ja mastopeksissa hyvin samanlaiset.
Olen kirjoittanut erillisen tekstin otsikolla Rintojen pienennys- vai kohotusleikkaus, jossa näitä vertaillaan.
4. Rintojen pienennysleikkaus ja imetys
Imettää saa normaalisti reduktioplastian jälkeen, mutta se ei välttämättä onnistu, sillä leikkauksessa menee väistämättä maitotiehyeitä katki. Jos toive pienennyksestä on suhteellinen, kannattaa harkita leikkauksen ajankohtaa. On nimittäin hyvin mahdollista, että raskausaika tai imetys muuttaa rintaa ja toimenpide on mielekkäämpi jättää lapsien jälkeiseen aikaan.
Joskus taas painavan rintakudoksen aiheuttama elämänlaatuhaitta on niin merkittävä, että 10v odottaminen mahdollisten lapsien jälkeen on hyötyjen ja haittojen puntarissa huonompi vaihtoehto ja leikkaus voidaan tehdä nuorellakin iällä.
Alaikäisiä leikataan hyvin harvoin ja vain erittäin painavista syistä.
5. Rintojen pienennysleikkauksen pitkäaikaistulokset
Reduktioplastiassa rinta hieman “ylikorjataan”. Käytännössä tämä näyttää ensimmäisten viikkojen ajan siltä, että rinta on asennettu kaulalle. Painovoiman myötä rinta kuitenkin laskeutuu paikalleen ja saavuttaa lopullisen muotonsa noin vuodessa. Jos esim. nänni olisi heti leikkauksen jälkeen oikealla korkaudella, vuoden kuluttua se olisi todennäköisesti liian ylhäällä. Aluksi rinnassa on myös turvotusta, ja siten rinta vaikuttaa alussa lopputulosta kookkaammalta.
On hyvä huomata, että ryhdistetty rinta muuttaa muotoaan ja ikääntyy samalla tavalla kuin leikkaamatonkin rinta. Joskus rintakudos laskeutuu enemmän kuin nännipiha. Jos paino nousee, rinnankin volyymi kasvaa. Ja jos paino laskee, keskimäärin myös rinta pienenee. Jos rinnan kudokset ovat altistuneet isoille painonvaihteluille ja takana on reipas painonpudotus, kudokset ovat usein laadultaan heikompia ja rinta laskeutuu nopeammin.
Rintasyövän riski vähenee rintojen pienennysleikkauksella, kun rauhaskudosmäärä pienenee.
6. Ennen leikkausta
Konsultaatiossa käydään läpi anatomiaan sopivat leikkausvaihtoehdot ja leikkauksen riskit. Ennen leikkausta tarkistetaan muutama verikoe (perusverenkuva ja trombosyytit, veriryhmä) ja rintojen kuvantaminen joko mammografian ja ultraäänen yhdistelmällä, tai pelkällä mammografialla tai nuorilla potilailla pelkällä ultraäänellä.
7. Toipuminen rintojen pienennysleikkauksesta
Rintojen pienennysleikkauksen jälkeiset hoito-ohjeet ja haavanhoito
Reduktioplastian jälkeen käytetään tukiliivejä aluksi useampi viikko yötä päivää ja tämän jälkeen päivisin. Tukiliivin tarkoitus on pitää rinta paikallaan, jotta kudos saa rauhassa asettua yhteen paikkaan mahdollisimman vähällä heilumisella. Tukiliivejä on useampaa mallia ja käytännössä toipilasvaiheessa kannattaa olla kahdet liivit mikä mahdollistaa liivien pyykkämisen alkuvaiheessa kun liiveihin saattaa tarttua kudosnestettä haavoilta.
Voimakkaan rintoja heiluttavan liikunnan kannattaa olla ensimmäisten kuukausien ajan tauolla, mutta kävely ja siihen verrannolliset lajit ovat suositeltavia alusta asti, kunhan hikoilun jättää haavojen parantumista seuraavaan aikaan. Ei myöskään ole tarvetta rajoittaa käsien liikettä olkavarsitason alapuolelle, mitä joskus kuulee ohjattavan.
Arpien teippaaminen
Arpien teippaamisesta on monia koulukuntia. Itse suosin hengittävää, ruskeaa 3M Micropore-teippiä, joka on varsin hyvin siedetty teippiliimojen suhteen ja pysyy iholla hyvin. Teipin kanssa voi käydä suihkussa ja taputella teipin suihkun jälkeen kuivaksi. Osalle potilaista sopii paremmin valkoinen Micropore, ja muitakin teippivaihtoehtoja toki on.
Leikkauksen yhteydessä laitettavat teipit vaihdetaan pääsääntöisesti ensimmäisen kerran haavakontrollissa, missä samalla kerrataan teipin käyttö. Teippi vaihdetaan kerran viikossa siten että miedolla pesuaineella teippiliimat pestään pois iholta, arpi kuivataan ja asetetaan teipit uudestaan. Teippausta jatketaan 2-3 kk ajan.
Teipin idea on mekaanisesti tukea arpea alkuvaiheessa, jolloin arpi paranee kapeaksi. Joidenkin iho herkistyy teipeille ja saattaa tulla allergista reagointia. Silloin teippihoidosta kannattaa luopua tai ainakin pitää teipeistä tauko. Jos iho menee teipistä rikki, se muodostaa isomman riskin infektion kautta kuin mitä teipistä on hyötyä.
Silikoniteippi on erikoisteippi, joka nopeuttaa arven kypsymistä. Sitä käytetään aktiivisen (punaisen, kutisevan, koholla olevan) arven hoidossa Micropore-teippauksen jälkeen. Mielestäni silikonihaavateippaus kannattaa aloittaa aikaisintaan 2 kk kohdalla, sillä silikonihaavaiteippi saa joskus sulavat langat nousemaan ihon pintaan liian aikaisin aloitettuna.
Sairausloma rintojen pienennysleikkauksen jälkeen
Toipilasaika riippuu työnkuvasta. Sairasloma ja Kelan maksama sairauspäiväraha edellyttävät sairaudenhoidollisen leikkausindikaation ja koskee vain osaa potilaista.
Yleensä 1-4 viikkoa on mielekäs aika rauhoittaa toipumiselle: toimistotyö voi onnistua jo viikon kohdalla, mutta työkseen esimerkiksi ryhmäliikuntaohjaajan on hyvä varautua pidempään töistä poissaoloon, mikäli työnkuva ei ole muokattavissa. Kipu on harvoin rajoittava tekijä: rintakudos sietää leikkauksen usein hyvin ja peruskipulääkkeet riittävät suurimmalle osalle.
Ensimmäisen kahden viikon ajan haavat tulee suojata hieltä ja altistumiselta ei-juomakelpoiselle vedelle (järvi, meri, kylpytynnyri jne) mikä tulee huomioida myös työn suhteen.
Jälkitarkastus
Jälkitarkastus on keskeinen osa hyvin järjestettyä rintojen pienennysleikkausta. Jälkitarkastus sisältyy aina toimenpiteen hintaan. Jälkitarkastuksia voi olla useampia, mikäli paranemisessa on viiveitä.
8. Leikkauksen riskit
Rinta on hyvin verisuonitettu kudos. Pieniä verenpurkaumia ja mustelmia nähdään usein, mutta uusintaleikkaukseen johtava verenpurkauma eli hematooma on harvinainen. Käytännössä hematooma tulee nopeasti (vuorokaudessa) leikkauksen jälkeen ja Eiransairaalassa on aina päivystävä leikkaussalitiimi uusintaleikkauksia varten. Pieniä haava-aukileita ja lankafisteleitä tavataan joskus leikkauksen jälkeen, mutta useimmiten nämä hoituvat vähäisillä toimenpiteillä: joko omatoimisella haavahoidolla tai yksittäisillä plastiikkahoitajan käynneillä.
Reduktioplastian jälkeen on nännin tai kudoksen verenkierron heikentymisen riski ja näitä riskejä kasvattavat tupakointi ja mahdollisesti tietyt lääkkeet. Nännin menettäminen on harvinaista ja liittyy lähinnä hyvin laskeutuneiden rintojen leikkauksiin, kun nännin nostomatka on pitkä.
Haavatulehduksia esiintyy joskus, ja yleensä ne ovat lieviä ja hoituvat antibioottikuurilla. Nännin tuntoaisti voi leikkauksella muuttua. Suurinta osaa potilaista tämä ei häiritse, mutta seikan merkityksellisyys on hyvä miettiä etukäteen. Uusintaleikkaus rinnan verenkiertohäiriön tai tulehduksen suhteen on harvinainen.
Vakavat haittavaikutukset kuten keuhkoveritulppa, vaikea sairaalahoitoinen tai uusintaleikkaukseen johtava tulehdus tai kudoksen verenkiertohäiriö ovat hyvin harvinaisia.