Rintojen pienennysleikkaus - reduktioplastia
Reduktioplastiassa rintojen ihoa ja rintarauhaskudosta vähennetään toiveiden mukaisesti ja rinta muotoillaan uudelleen mahdollisimman siististi. Laskeutunut nännipiha kohotetaan tarvittaessa sopivalle tasolle, ja sen kokoa voidaan tarvittaessa pienentää.
Poistettavan kudoksen määrä vaihtelee potilaan toiveiden ja anatomian salliman tilanteen mukaan. Skaalana on maksimaalinen poisto, jolloin tavoitteena on kevyt ja sportinen rinta tai rintakudosta voidaan jättää enemmän ja tavoitella täyteläistä ryhdikästä mutta kookasta rintaa.
Reduktioplastian arvet
Reduktioplastiassa arvet sijoittuvat käytännössä aina vähintään nännipihan ympäri, millä voidaan sopusuhtaistaa nännipihan muotoa, sijaintia ja laajuutta suhteessa rintaan. Mastopeksia tulee usein lisäksi arpi nännipihasta alaspäin- tämä mahdollistaa sivusuuntaisen ihoylimäärän poiston ja rinnan projektion eteenpäin. Viimeiseksi tulee tarvittaessa arpi rinnanaluspoimuun, millä voidaan poistaa pystysuorassa olevaa ihoylimäärää.
Arvet ovat pysyvät.
Ennen leikkausta
Konsultaatiossa käydään läpi anatomiaan sopivat leikkausvaihtoehdot ja leikkauksen riskit. Ennen leikkausta tarkistetaan muutama verikoe (perusverenkuva ja trombosyytit) ja rintojen kuvantaminen joko mammografian ja ultraäänen yhdistelmällä, tai pelkällä mammografialla tai nuorilla potilailla pelkällä ultraäänellä.
Leikkauksen riskit
Rinta on hyvin verisuonitettu kudos. pieniä verenpurkaumia ja mustelmia nähdään usein, mutta uusintaleikkaukseen johtava verenpurkauma eli hematooma on harvinainen. Käytännössä hematooma tulee nopeasti leikkauksen jälkeen ja Eiransairaalassa on aina päivystävä leikkaussalitiimi uusintaleikkauksia varten. Pieniä haava-aukileita ja lankafisteleitä tavataan joskus leikkauksen jälkeen, mutta useimmiten nämä hoituvat vähäisillä toimenpiteillä: joko omatoimisella haavahoidolla tai yksittäisillä plastiikkahoitajan käynneillä. Mastopeksian jälkeen on nännin tai kudoksen verenkierron heikentymisen riski ja näitä riskejä kasvattavat tupakointi ja mahdollisesti tietyt lääkkeet. Haavatulehduksia esiintyy joskus, ja yleensä ne ovat lieviä ja hoituvat antibioottikuurilla. Vakavat haittavaikutukset kuten keuhkoveritulppa, vaikea sairaalahoitoinen tai uusintaleikkaukseen johtava tulehdus tai kudoksen verenkiertohäiriö ovat hyvin harvinaisia.