Olkavarsien muotoilu ja kiristys - brachioplastia
Engl. Brachioplasty, Arm Lift
Olkavarsien löyhä, roikkuva iho eli “allit” on seurausta merkittävästä laihtumisesta, kudosomaisuuksista ja joskus ikääntymisestä. Painon pudotessa iho ei vetäydy ja jää purjemaisesti löyhäksi olkavarteen. Lihaksia treenaamalla saa toki muotoa olkavarteen, mutta ihoa treenaus ei vähennä. Tällöin tulee kyseeseen allien leikkaus. Olkavarsiplastiassa poistetaan olkavarsista roikkuva iho- ja rasvaylimäärä. Lisäksi muotoillaan ihonalaiskudoksia luonnollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Olkavarren ihon napakoittaminen ja muotoilu helpottaa pukeutumista, kun löyhää ihoa ei tarvitse piilottaa löysien vaatteiden alle. Ihopoimujen hautumisen vähentyminen leikkauksella voi myös helpottaa toiminnallisia oireita.
1. Kenelle brachioplastia
Brachioplastian edellytyksen ovat pähkinänkuoressa seuraavat:
Merkittävästi löyhää ihoa
BMI alle 30 kg/m2 ja paino stabiilina edeltävät 6 kk (leikkausriskien minimoiminen)
Pitkäaikaissairaudet hyvässä hoitotasapainossa (diabetes, verenpainetauti, anemia, ravitsemus jne)
Tupakointi sekä nikotiinituotteiden tulee olla tauolla vähintään 2 kk ennen ja 1 kk jälkeen leikkauksen, mielellään kauemmin
Realistiset odotukset leikkauksesta, mm ymmärrys arpien pysyvyydestä
Olkavarsileikkaus julkisella?
Olkavarsiplastioita tehdään äärimmäisen harvoin julkisessa terveydenhuollossa.
2. Olkavarsiplastian arvet ja leikkaustekniikat
Olkavarsiplastiassa arven sijoittaminen vaihtelee anatomian ja toiveiden mukaan. Kainalopoimunsuuntainen lyhyt arpi on mahdollinen vain harvalle. Useimmiten arpi sijaitsee pitkittäin kainalosta kyynärtaipeeseen asti ja se pyritään sijoittamaan mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan. Jos rintakehän/rintojen sivussa on runsaasti ihoa, olkavarsiplastian ihopoistoa voidaan jatkaa ja poistaa samassa yhteydessä ihoylimäärää myös kyljestä ja usein samalla optimoida rinnan muotoa.
Olkavarsista ei voi poistaa ihoa liikaa: muuten haava-aukileiden ja leveäksi venyvän arven riski kasvaa
Arvet ovat pysyvät ja aluksi punaiset, mutta vaalenevat yksilöllisessä tahdissa kuukausien ajan.
Tarvittaessa toimenpiteeseen yhdistetään rasvaimu, millä saadaan muotoilu tehtyä paremmin, ellei kyseessä ole hyvin hoikka potilas jolla rasvakudosta on minimaalisen vähän.
Väistämättä olkavarressa sijaitseva arpi on enemmän näkyvä, kuin monessa muussa anatomisessa sijainnissa. Tämän vuoksi pienen ihoylimäärän poistossa kannattaa noudattaa harkintaa - onko ihoa niin paljon, että leikkauksessa saavutettu ihon ja muodon napakoituminen ylittää arvesta aiheutuvan haitan.
Brachioplastia, ennen ja jälkeen
Oheisessa kuvassa on esimerkki siitä, miltä rbrachioplastian lopputulos, ja tilanne ennen toimenpidettä voivat näyttää.
Yritän lisäillä jatkossa lisää potilaiden kokemuksia olkavarsien muotoilusta.
Lisää näitä myös instagramissa @dr.reetta.
3. Toimenpide
Olkavarsiplastian teen nukutuksessa. Sairaalaan saavutaan leikkausaamuna ja silloin piirretään iholle leikkaussuunnitelma. Toimenpide aloitetaan tarvittaessa rasvaimulla ja sen jälkeen poistetaan ihoylimäärä. Ihon alla olevia veri- ja imusuonirakenteita häiritään toimenpiteessä mahdollisimman vähän. Iho suljetaan pääsääntöisesti sulavilla ompeleilla ja haava tuetaan haavateipillä.
Saattajan kanssa pääsee samana iltana kotiin. Halutessaan voi toki jäädä sairaalaseurantaan, mikä mahdollistaa tehokkaamman kipulääkityksen.
4. Olkavarsiplastian pitkäaikaistulokset
On hyvä huomata, että kiristetty olkavarsi ikääntyy samalla tavalla kuin leikkaamatonkin olkavarsi. Jos takana on reipas painonpudotus, kudokset ovat usein laadultaan heikompia, mikä voi nopeuttaa myös jatkossa olkavarren ihon löystymistä uudestaan. Sinänsä poistettu iho - ja rasvaylimäärä on lopullisesti poissa.
5. Ennen leikkausta
Konsultaatiossa käydään läpi terveydentila, pitkäaikaissairauksien hoitotasapaino ja käytössä olevat lääkeaineet. Erityisesti verenhyytymiseen vaikuttavat valmisteet (runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö, aspiriini, varsinaiset verenohennuslääkkeet) ja tulehdusriskiin vaikuttavat lääkitykset (esim reumasairauksien lääkkeet) ja em lääkkeiden tauotukset suunnitellaan. Konsultaatiossa selviää anatomiaan sopivat leikkausvaihtoehdot ja leikkauksen riskit. Ennen leikkausta tarkistetaan muutama verikoe (perusverenkuva ja trombosyytit, veriryhmä).
6. Toipuminen olkavarsiplastiasta
Olkavarsiplastian jälkeiset hoito-ohjeet ja haavanhoito
Aluksi leikkausalueella ja myös käsivarressa ja kämmenissä on turvotusta. Turvotukseen varaudutaan heti kompressiotekstiileillä ja tukitekstiileitä pidetään useita viikkoja. Turvotuksen laskettua, voi tulla tarpeelliseksi hankkia napakampi toinen tukitekstili, jotta tukivaate ei jää turhan löyhäksi paranemisen edistyessä.
Kävely ja siihen verrannolliset lajit ovat suositeltavia alusta asti, kunhan hikoilun jättää haavojen parantumista seuraavaan aikaan, ainakin kahden viikon ajan. Ranteita, sormia, kyynär-ja olkaniveliä aletaan myös heti jumpata sekä turvotuksen ehkäisemiseksi että ylläpitämään normaalia toimintaa.
Arpien teippaaminen
Arpien teippaamisesta on monia koulukuntia. Itse suosin hengittävää, ruskeaa 3M Micropore-teippiä, joka on varsin hyvin siedetty teippiliimojen suhteen ja pysyy iholla hyvin. Teipin kanssa voi käydä suihkussa ja taputella teipin suihkun jälkeen kuivaksi. Osalle potilaista sopii paremmin valkoinen Micropore, ja muitakin teippivaihtoehtoja toki on.
Leikkauksen yhteydessä laitettavat teipit vaihdetaan pääsääntöisesti ensimmäisen kerran haavakontrollissa, missä samalla kerrataan teipin käyttö. Teippi vaihdetaan kerran viikossa siten että miedolla pesuaineella teippiliimat pestään pois iholta, arpi kuivataan ja asetetaan teipit uudestaan. Teippausta jatketaan 2-3 kk ajan.
Teipin idea on mekaanisesti tukea arpea alkuvaiheessa, jolloin arpi paranee kapeaksi. Joidenkin iho herkistyy teipeille ja saattaa tulla allergista reagointia. Silloin teippihoidosta kannattaa luopua tai ainakin pitää teipeistä tauko. Jos iho menee teipistä rikki, se muodostaa isomman riskin infektion kautta kuin mitä teipistä on hyötyä.
Silikoniteippi on erikoisteippi, joka nopeuttaa arven kypsymistä. Sitä käytetään aktiivisen (punaisen, kutisevan, koholla olevan) arven hoidossa Micropore-teippauksen jälkeen. Mielestäni silikonihaavateippaus kannattaa aloittaa aikaisintaan 2 kk kohdalla, sillä silikonihaavaiteippi saa joskus sulavat langat nousemaan ihon pintaan liian aikaisin aloitettuna.
Sairausloma jälkeen
Toipilasaika riippuu työnkuvasta. Sairasloma ja Kelan maksama sairauspäiväraha edellyttävät sairaudenhoidollisen leikkausindikaation ja koskee vain pientä osaa potilaista.
Yleensä 1-3 viikkoa on mielekäs aika rauhoittaa toipumiselle: toimistotyö voi onnistua jo viikon kohdalla, mutta työkseen esimerkiksi ryhmäliikuntaohjaajan on hyvä varautua pidempään töistä poissaoloon, mikäli työnkuva ei ole muokattavissa. Kipu on harvoin rajoittava tekijä.
Ensimmäisen kahden viikon ajan haavat tulee suojata hieltä ja altistumiselta ei-juomakelpoiselle vedelle (järvi, meri, kylpytynnyri jne) mikä tulee huomioida myös työn suhteen.
Jälkitarkastus
Jälkitarkastus on keskeinen osa kaikkea leikkaustoimintaa. Jälkitarkastus sisältyy aina toimenpiteen hintaan. Jälkitarkastuksia voi olla useampia, mikäli paranemisessa on viiveitä.
7. Leikkauksen riskit
Olkavarsiplastiaan liittyvät samat leikkausriskit kuin kaikkeen kirurgiaan: pieniä haava-aukileita ja mustelmia nähdään usein, mutta uusintaleikkaukseen johtava verenpurkauma eli hematooma on harvinainen. Pieniä haava-aukileita, kudosnesteen kertymistä (serooma), ja lankafisteleitä tavataan joskus leikkauksen jälkeen, mutta useimmiten nämä hoituvat vähäisillä toimenpiteillä: joko omatoimisella haavahoidolla tai yksittäisillä kontrollikäynneillä. Haavatulehduksia esiintyy joskus, ja yleensä ne ovat lieviä ja hoituvat antibioottikuurilla. Rasvanekroosista seuraava haavaerittäminen tai kovalta tuntuva “patti” leikkausalueella ovat harvinaisia.
Olkavarsiplastiaan liittyviä erityisiä huomioitavia riskejä ovat arven leviäminen ja realistinen käsitys lopputuloksesta. Mikäli kudosylimäärää on huomattavasti, on teknisesti hyvin vaikeaa saada erittäin napakkaa lopputulosta aikaiseksi. Imusuonijärjetelmän tai hermojen vaurioituminen on hyvin harvainaista. Ihon tuntomuutoksia esiintyy aluksi ja tuntemukset laimenevat kuukausien aikana, mutta on mahdollista, että leikkausalueen tunto on pysyvästi muuttunut.
Vakavat haittavaikutukset kuten keuhkoveritulppa, vaikea sairaalahoitoinen tai uusintaleikkaukseen johtava tulehdus tai liikehermojen vauriot ovat äärimmäisen harvinaisia.