Vatsalihasten erkauma,
rectus diastaasi
Vatsanpeitteiden kaikki kudokset mukaan lukien lihaskalvot ja jännesaumat venyvät raskauden aikana. Vatsanpeitteet palautuvat noin vuoden ajan synnytyksen jälkeen.
Noin 2%:lla synnyttäneistä naisista palautuminen on vaillinaista ja vatsalihasten välinen jännesauma - linea alba - jää leveäksi. Tilaa kutsutaan nimellä vatsalihasten erkauma eli rectus diastaasi.
Osalla erityisesti leveä erkauma aiheuttaa oireita - esimerkiksi selkävaivoja ja vartalonhallinnan ongelmia.
Kuntoutus on aina ensisijainen erkauman hoitomuoto, eikä se mene hukkaan, vaikka myöhemmin päädyttäisiinkin leikkaukseen.
Osa potilaista hyötyy selvästi erkauman leikkauksesta.
Tällä sivulla
Sisällysluettelo
1. Mikä on vatsalihasten erkauma, rectus diastaasi?
1.1. Mikä on suorien vatsalihasten erkauma?
Vatsalihasten erkaumalla tarkoitetaan suorien vatsalihasten välisen jännesauman - linea alban - venyttyneisyyttä niin, että se on epätavallisen leveä ja veltto, eikä täytä toiminnallista tehtäväänsä core-lihasten voimansiirrossa. Jännesauman venyminen voi olla seurausta joko raskaudesta, tai vatsaa pitkään pingottaneesta ylipainosta. Myös ikääntyminen aiheuttaa erkaumaa.
Normaalisti vatsalihasten välinen jännesauma palautuu synnytyksen jälkeen 6-12 kk aikana lähelle alkuperäistä mittaansa. Raskausaikana kaikilla on erkauma. Osalla naisista käy kuitenkin niin, että jännesauma ei palaudu normaalisti, ja jää pysyvästi venyneeksi. Kaikilla tämä ei kuitenkaan aiheuta oireita, eikä erkaumasta aiheudu potilaalle ongelmia..
Tutkimusteni mukaan noin 2% synnyttäneistä naisista jännesauma jää venyneeksi. Ei tiedetä kuinka monelle leveä erkauma aiheuttaa oireita.
Raskaus venyttää myös muita vatsanpeitteiden kudoksia. B-tyypin erkaumaksi kutsutaan tilaa, missä venyneisyys on vinojen ja suorien vatsalihasten välissä, suorien vatsalihasten toisella puolella. B-tyypin erkauma tunnetaan huonosti, sillä ei ole edes kunnon nimeä; joskus puhutaan myös lateraalisesta laksiteetista, s.o. sivusuuntaisesta löysyydestä.
Lue lisää B-tyypin erkaumasta alempana kohdassa 4. Erilaisia erkaumia.
1.2. Kuinka yleinen erkauma on?
Kaikilla on erkauma raskausaikana.
Normaalius on määritelmäkysymys ja suorien vatsalihasten välin kohdalla on sovittu, että alle 2 cm mitta on normaali. On kuitenkin havaittu, että tämä on varsin ahdas määritelmä. Raskauden jälkeen yli puolella on yli kahden sentttimetrin suorien vatsalihasten väli. Samoin pelkkä ikääntyminen saa aikaan kudosten löystymisen, ja myös suorien vatsalihasten väli venyy ajan saatossa.
Leveä, yli 5 cm erkauma on harvinainen. Nykyisen tiedon valossa vain kahdella prosentilla fertiili-ikäisistä naisista on yli viiden senttimetrin suorien vatsalihasten väli.
1.3. Paljonko on paljon; erkauman leveydestä
Usein kysytään kuinka iso erkauma aiheuttaa oireita. Asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta hyvänä nyrkkisääntönä on, että 2 cm on normaalin raja, ja yli 5 cm on poikkeuksellisen leveä.
Olennaisempaa kuin suorien vatsalihasten välinen leveys on jännesauman toiminta - onko se napakka ja välittää voimaa hyvin.
Erkauman leveyksiä voidaan luokitella seuraavasti:
Alle 2 cm - normaali
2-3 cm - lievä erkauma
3-5 cm - keskivaikea erkauma
Yli 5 cm - leveä erkauma
Olennaisempaa kuin suorien vatsalihasten välinen leveys on jännesauman toiminta - onko se napakka ja välittää voimaa hyvin.
1.4. Miltä vatsalihasten erkauma näyttää?
Erkaumaa ei voi aina nähdä ulospäin mitenkään. Toisilla taas erkauman tunnistaa jo nopealla vilkaisulla. Vatsa voi pullistua, pömpöttää ylävatsalta, keskeltä tai alavatsalta riippuen, mistä kohtaa lihaskalvo on löysimmillään. Jotkut erkauma potilaat kuulevat raskausonnitteluita tuon tuostakin…
Olen kerännyt joitakin edustavia potilaideni kuvia erilliselle sivulleni: Miltä näyttää vatsalihasten erkauma?.
Katso kuvat —>
2. Millaisia ovat vatsalihasten erkauman oireet?
1.2. Vatsalihasten erkauman tyypilliset oireet
Vatsalihasten erkauman tyypilliset oireet ovat
Selkäkivut
Tuki- ja core-lihasten väsyminen arjessa
Vartalonhallinnan ja voimantuoton ongelmat
Vatsan pullistuminen ulospäin, usein luonnottomasti
Virtanpidätyskyvyn ongelmat
Näistä lisää alla.
Raskauden jälkeen leveäksi jäänyt erkauma (rektusdiastaasi) eroaa mekaniikaltaan lihavuuden ja vatsaontelon runsaan sisällön aiheuttamasta fysiologisesta erkaumasta. Leveäksi jäänyt linea alba muuttaa normaalipainoisella vatsanpeitteiden anatomiaa ja fysiologiaa, kun napakaksi tarkoitettu voimaa välittävä lihaskalvo-lihasjatkumo onkin löysä. Tällöin vatsaontelon paineensäätely vaikeutuu ja lannerangan stabiliteetti vähenevät.
Oireisessa, leveässä erkaumassa selän tuki edellyttää jatkuvaa, aktiivista lihastyötä - kuin vetäisi napaa sisään. Selkä tyypillisesti väsyy tavallista nopeammin, eikä tavallinen kävely tai seisominen onnistu kuin verrattain lyhyitä aikoja, minkä jälkeen selkää tulee tarve lepuuttaa, tai hakea tukea nojailemalla tarjolla oleviin tukipisteisiin. Monella lanneselässä on uudenlaista kipua, mitä ei ollut ennen raskauksia.
Voimantuoton vaikeus liittyy siihen, että spiraaliketju on häiriintynyt keskivartalolla. Voiman siirtyminen alaraajoista keskivartaloon ja keskivartalossa puolelta toiselle on hankalaa kun keskiviiva on löysä.
Vatsa on myös muodoltaan (luonnottoman) ulkoneva, vaikka ihminen olisi hoikka - aamulla ennen syömistä vatsa näyttää tavanomaiselta, mutta syömisen jälkeen vatsa tipahtaa eteen ja alas. Moni erkaumapotilas saa vastaanottaa raskausonnitteluita pelkästään vatsan muodosta johtuen.
Osa potilaista kärsii myös virtanpidätyskyvyn ongelmista.
2.2. Vatsalihasten erkauma ja napatyrä
Erkauma ja napatyrä (tai sydänalatyrä) kulkevat usein käsi kädessä. Tyräkirurgia on laaja ja nopeasti kehittyvä oma alansa. Tyräkirurgian peruslähestymistapa on korjata sydänalatyrät verkkotekniikoin.
Hoikan synnyttäneen naisen sydänalatyrä on usein kuitenkin poikkeustapaus, sikäli, että mahdollinen samanaikainen erkauma tulee ottaa huomioon leikkaustekniikkaa valittaessa. Olennaista on hahmottaa ratkaisuja tehtäessä kokonaisuus: onko mielekästä korjata koko keskiviiva vai tilkitä napatyrä verkolla? Mikäli napatyrä korjataan verkkotekniikoin ensin ja myöhemmin havahdutaan oireiseen erkaumaan, erkaumaleikkauksesta tulee haastava tai jopa mahdoton. Olen menestyksekkäästi korjannut erkaumapotilaiden tyriä HELP-tekniikalla ilman verkkoja.
Tutkimusnäyttöä väitteeni tueksi on tulossa lähitulevaisuudessa.
Lue lisää sivultani Vatsalihasten erkauma ja tyrä.
2.3. Mistä tiedän onko minulla erkaumaantuneet vatsalihakset?
Vastaanotolla erkaumaa arvioidaan kliinisesti mittaamalla ja tarvittaessa ultraääntä voidaan käyttää antamaan lisäinformaatioita.
Erkaumasta suuntaa-antavan testin voi ihan hyvin tehdä itsekin:
Käy selin makuulle: Koukista polvet ja rentouta vatsalihakset
Nosta pää ja yläselkä kevyesti ylös: kuten tekisit sit-up vatsalihasliikkeen
Tunnustele vatsan keskiosaa: Aseta sormet vatsalihasten sisäreunoihin navan yläpuolella. Rentouta pää takaisin alustalle ja seuraa, kuinka leveä vako vatsalihasten väliin muodostuu, kuinka monta sormea vatsalihasten väliin mahtuu. Tarkastele myös keskiviivan kimmoisuutta:jo sormet uppoavat kanjoniin ja keskiviiva tuntuu pehmeältä, vatsalihakset ovat todenäisesti erkaantuneet.
3. Mistä erkauma johtuu, voiko sen estää, ja miten se palautuu?
3.1. Mistä vatsalihasten erkauma johtuu?
Erkauma voi johtua raskauden jälkitilasta, runsaasta vatsaontelon sisäisestä rasvasta tai ikääntymisestä. On esitetty myös synnynnäistä muotoa, mikä johtuisi suorien vatsalihasten kiinnityskohdan sijaitsemisesta tavallista lateraalisemmin. Erkaumaa on tavattu myös henkilöillä, jotka altistuvat jatkuvalle voimakkaalle ponnistelulle: esimerkiksi puhallinsoittajilla ja painnonnostajilla. Tavalla tai toisella pitkäkestoinen tai toistuva venytys aiheuttavat jännesaumassa muutoksia, jolle yksin genettiikka vielä mahdollisesti altistaa.
3.2. Voiko erkauman estää?
Erkauman ennaltaehkäisystä on vähän näyttöä.
On oletettavaa, että raskauden jälkeen rasittava liikunta kannattaisi aloittaa vasta riittävän toipumisen jälkeen, jotta kudokset eivät altistuisi esimerkiksi juoksun venytykselle ennen kuin luonnollinen palautuminen on ehtinyt tapahtua, ja core-hallinta palautunut.
Tukivyön käyttö saattaa auttaa varsinkin heti synnytyksen kun kudokset ovat venyneimmillään, Tukivyö toimii ainakin alati läsnäolevana muistutuksena core-lihaksen kuntoutuksen tarpeesta. Toisaalta on olennaista on saada toiminnallisuus palautumaan eikä jäädä tukivyön varaan.
3.3. Miten erkauma palautuu?
Raskauden jälkeen toipuminen tapahtuu itsestään kudosten luonnollisen palautumisen muodossa. Raskauden jälkeen kudokset palautuvat nopeasti, viikkojen ja ensimmäisten kuukausien kuluessa. Oleellisin osin voidaan sanoa, että viimeistään 12 kuukauden jälkeen synnytyksestä kudokset ovat palautuneet sen mitä ne tulevat palautumaan.
Progressiivinen, ajatuksella tehty kuntoutus tukee palautumista. Liikunta sekä vahvistaa lihaksia, auttaa harjaannuttamaan kehon koordinaatiota, ja pitää aineenvaihdunnan vilkkaana.
4. Erilaisia erkaumia
4.1. Erkaumalla on erilaisia ilmenemismuotoja
Erkaumalla on erilaisia ilmenemismuotoja, ja erkauman sijoittuminen vatsalla vaihtelee. Tyypillisesti ajatellaan, että erkauma tarkoittaa nimenomaan suorien vatsalihasten välisen lihaskalvon, linea alban, venyttenyisyyttä. Raskaus kuitenkin venyttää lihaskalvoja muuallakin, jolloin puhutaan sivusuuntaisesti löysyydestä, lateraalisesta laksiteetista, tai B-tyypin erkaumasta. Linea albaan rajoittuessaankin erkauma saattaa painottua joko ylä- tai alavatsaan.
Olen nähnyt potilaillani lukuisia erilaisia kombinaatioita edellä kuvatuista. Katso myös Miltä erkauma näyttää.
Erkaumaa korjattaessa kaikki nämä variaatiot on otettava huomioon, ja korjattava samassa yhteydessä. Erkauman leikkaustekniikka on luonnollisesti valittava huolella. Tämä edellyttää kirurgilta kokemusta tästä nimenomaisesta tilasta.
4.2. Erkauma ylävatsalla
Erkauman sijoittuminen vatsalla vaihtelee. Toisilla erkauma on leveimmillään ylävatsalla. Usein vatsa muoto on ylävatsalta tällöin seistessä ulkoneva - ylävatsalle voisi melkein asettaa tarjottimen ja se pysyisi paikallaan. Leikkausteknisesti ylävatsan erkauma ja lateraalinen laksiteetti tulee hoitaa erityisen huolellisesti: jos erkaumaa ei korjata aivan ylös asti ja riittävän aggressiivisesti, ylävatsalle jää helposti edelleen pullotusta. Teknisesti ylävatsa on haastavin korjattava kohde laadukkaassa erkaumakirurgiassa, erityisesti jos leikkaus tehdään miniabdominoplastiatekniikalla. Kirurgin kokeneisuudesta on hyötyä.
4.3. Erkauma alavatsalla
Alavatsa on muodoltaan ulkoneva. Kun vatsan päästää rennoksi, vatsa tipahtaa voimakkaasti eteen ja alas. Pahimmillaan kuin heittäisi vesimelonin muovipussiin. Usein alavatsa-painotteisessa erkaumassa on myös merkittävä B-tyypin erkauman (lateraalisen laksiteetin) komponentti mukana. Leikkausessa oleellista on korjata alavatsan lihaskalvo symmetriseen napakkuuteen ylävatsan kanssa.
Alavatsan "muumimainen" tai “b-muotoinen”, pystyasennossa voimakkaasti alas ja eteen tipahtava muoto on usein peräisin merkittävästä lateraalista laksiteetista, eli B-tyypin erkaumasta. Leikkauksessa on tärkeää huomioida kokonaislöysyys jotta esteettisestä, ja ennen kaikkea toiminnallisesta tuloksesta tulee hyvä.
Erkaumaa ei voi korjata vain alavatsalta. Jotta suorien vatsalihasten linjaus on luonnollinen jatkumo, erkaumakorjaus tulee suorittaa koko matkalta rintalastan alta häpykumpuun asti samassa napakkuudessa. Oikean napakkuuden tunnistaminen vaatii näppituntumaa, mikä puolestaan edellyttää kirurgilta lukuisia toistoja.
4.4. Erkauma ja suolisto
Hoikalla ihmisellä leveä erkauma saa suoliston lähes näkymään vatsanpeitteiden läpi. Normaalisti suolen liikkeitä ei näe näin selvästi, sillä suoliston ja ihon välissä on lihas-, kalvo-, ja rasvakerroksia. Usein näkee tilanteen, missä erkauma on piiskannut rasvakerroksen navan seudusta olemattomiin, ja kun lihaksetkin sijaitsevat kaukana toisistaan, suolistoa peittää ainoastaan ohentunut, leveä linea alba, ja usein huonolaatuinen iho. Katso yllä oleva kuva! Monelle tilanne aiheuttaa vatsan arkuutta - esimerkiksi lapsen hyppääminen syliin tuntuu epämiellyttävältä ja kivuliaalta ja vatsaa tekee mieli suojata töyssyiltä.
Jos erkauman lisäksi on tyrä, suolen mutka voi luiskahtaa tyräportista eli lihaskalvon reiästä ihonpuolelle ja tämäkin saattaa tuntua kipuna. Mikäli suoli jää kyseisellä tavalla jumiin vatsanpeitteisiin, puhutaan kureutumisesta. Mikäli suolen seinämän verenkierto estyy stranguloitumisesta, kuristumisesta, mikä on kivulias, kirurginen hätätilanne, ellei suolta saa painettua takaisin vatsaonteloon.
Erkaumakirurgian kannalta tyrä on erityisen mielenkiintoinen tila. Olen kirjoittanut erillisen tekstin otsikolla Vatsalihasten erkauma ja tyrä.
Erkaumaleikkauksessa ei edetä vatsanpeitteissä suolistoon asti. Korjaus tehdään lihaskalvotasossa ja varsinaisia kiinnikkeitä ei synny. Kiinnikkeillä tarkoitetaan vatsanontelossa suoliston kulkua haittaavia arpijuosteita. Arpea ja arven aiheuttamia kiputuntemuksia tulee leikkauksessa lihaskalvotasoon, missä ne voivat tuntua leikkauksen jälkeen. Nämä kiputuikkaisut eivät kuitenkaan ole vaarallisia tai haittaa suoliston toimintaan millään tavalla. Useimmiten ne laantuvat ajan myötä.
4.5. Vatsalihasten erkauma miehillä
Miehillä vatsalihasten erkauman oireisuudesta tiedetään vähän. Samoin, oireiden muutoksesta erkaumaleikkauksella tiedetään vielä vähemmän. Tieteellistä tutkimusta asiasta ei ole.
Olennaista on, että mikäli mietitään leikakushoitoa, ei vatsaontelossa ei saa olla ylimääräistä rasvaa. Käytännössä vatsan tulee olla litteä selinmakuulla. Sama kuntoutuksen merkitys pätee toki miehilläkin.
4.6. B-tyypin erkauma
Suorien vatsalihasten välinen sidokudoskalvo linea alba ei ole ainoa kohta sidekudosta, joka venyy raskauden yhteydessä. Kuten jokainen raskaana ollut tietää, raskaus venyttää vatsanpeitteiden kaikkia rakenteita.
Joskus lihaskalvo jää palautumatta sivuseinämästä (suorien vatsalihasten lihastupen etulehti ja uloimman vinon vatsalihaksen kalvo) ja tätä ilmiötä kutsutaan B-tyypin erkaumaksi tai lateraaliseksi laksiteetiksi. Paras suomenkielinen sana lienee “sivusuuntainen löysyys”.
Sivusuuntainen löysyys voi selittää erkaumaoireita silloin kun varsinainen A-tyypin erkauma, eli leventynyt suorien vatsalihasten väli on suhteellisen kapea. Lateraalisen laksiteetin yleisyys, merkitys ja oireet tunnetaan huonosti, aiheesta ei ole juurikaan tieteellistä kirjallisuutta.
Erkauman leikkauksessa B-tyypin erkauma hoidetaan liki samalla tavalla kuin A-tyypin erkauma. Leikkaustuloksen suhteen on ehdottoman olennaista huomioida lihaskalvon kokonaislöysyys ja korjata tila riittävän aggressiivisesti koko matkalta. Sekä esteettinen että toiminnallinen tulos on näin optimaalinen. Lihaskalvojen kiristäminen tehdään kirjaimellisesti näppituntumalla, ja kirurgin kokeneisuudesta on hyötyä. HELP-menetelmä on osoittautunut parhaaksi tavaksi korjata erkauma kunnolla ja kestävästi.
Etenkin jos erkaumaan yhdistyy tyrä, on leikkausmenelmä valittava huolella!
5. Mitä jos rectus diastaasi ei palaudu?
Vatsapeitteet, vatsalihasten välinen jännekalvo linea alba mukaan lukien, palautuvat vauhdikkaasti ensimmäiset synnytyksen jälkeiset kuukaudet. Kaikenkaikkiaan palautumista tapahtuu aina vuoteen asti. Noin vuodessa tilanne on palautunut niin paljon, kuin se tulee palautumaan. Kts. erillinen teksti Raskauden jälkeinen palautuminen.
Jos erkauma ei palaudu, mutta ei myöskään aiheuta toiminnallisia oireita, ei asiaan tarvitse kiinnittää huomioita. Mikäli tehdään esteettisistä syistä abdominoplastia, lihaskalvon tilanne arvioidaan ennen leikkausta. On hyvä sopia etukäteen, tehdäänkö lihaskalvolle toimenpiteitä, sillä toipumisen suhteen tulee enemmän rajoitteita lihaskalvokorjauksen jälkeen ja myös kipuja voi olla enemmän.
Erkauman kuntoutusmenetelmiä ja -koulukuntia on useita, ja kaikkien synnyttäneiden on hyödyllistä kuntouttaa core-lihaksia jaksamisensa mukana. Mikäli on mahdollisuus, on raskauden jälkeiseen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin, äitiysfysioterapeutin, PT:n tai liikeohjaajan arvio hyödyllinen, jotta liikkeet tulee alusta asti tehtyä oikein.
Jos erkauma on oireinen, eikä huolellisesta kuntoutuksesta huolimatta palaudu, on syytä harkita erkauman leikkaushoitoa.
6. Miten vatsalihasten erkaumaa hoidetaan?
Erkauman hoitona kuntoutus ja kehonhuolto ovat aina ensisijaisia menetelmiä. Leikkaukseen päädytään ainoastaan silloin, kun kuntoutuspolku on kuljettu loppuun.
Erkauman hoitopolusta voi lukea lisää kirjoittamastani artikkelista Duodecim-lehdessä: “Vatsalihasten erkauma - milloin ohjaan potilaan hoitoon?“. Artikkeli oli julkaisemisvuonnaan 2022 Duodecim-lehden toiseksi luetuin.
6.1. Kuntoutus
Kuntoutus ei mene hukkaan, vaikka myöhemmin päädyttäisiin leikkaukseen. Päin vastoin. Erkauman leikkauksen jälkeen kuntoutus on toiminnallisuuden suhteen toinen osa leikkausta ja työ kannattaa aloittaa jo etukäteen.
Kuntoutus edesauttaa sekä kehotietoisuutta, kehon hallintaa, että mahdollisen leikkauksen jälkeistä kehon uudelleenkouluttautumista uuteen, toimivaan voimansiirtoon core-lihaksissa. Leikkauksen jälkeen toipilaana on helvetin alkaa opettelemaan miten vatsalihasten pitäisi toimia yhdessä muiden lihasten kanssa, ellei asiasta ole jäsentynyttä kokemusta ennalta.
Erkauman kuntoutuksessa paras apu on saatavilla asiaan perehtyneiltä fysioterapeuteilta. Koulukuntia ja lähestymistapoja on erilaisia, eikä niiden keskenäisestä paremmuudesta tai soveltuvuudesta ole vertaisarvioutua näyttöä. Tärkeintä kuitenkin on, että lihaksia harjoitetaan toimimaan yhdessä ja säätelemään vatsalihaksen painetta optimaalisesti. Tulee opetella esimerkiksi paitsi aktivoimaan lantionpohja ja ylävinot vatsalihakset, myös rentouttamaan ja käyttämään sopivasti eri lihasten voimaa. Ei vain puristamaan maksimaalisesti.
Lisää erkauman kuntoutuksesta alla kappaleessa 7. Erkauman kuntoutus ja harjoitteet.
6.2. Leikkaus
Jos vuoden kuluttua raskaudesta huolellisesti kuntoutettu erkauma on yhä oireinen, on todennäköistä, että kuntoutuspolku on kuljettu loppuun. Kun kuntoutus ei enää tuo toivottua apua, kirurgian mahdollisuudet alkavat.
Leikkaushoito on erkauman hoidossa viimeinen mahdollisuus. Edellytän potilailtani kuntoutusta jos tavoitteena on toiminnallisten oireiden helpottuminen leikkauksella. Kirurgian riskit ovat todellisia ja toipumisprosessi on raskas. Jos mitään esteettistä syytä leikkaukselle ei ole, on kuntoutus ensisijainen.
Jos potilaan kohdalla kuitenkin päädytään leikkaukseen, on hyvin todennäköistä että se auttaa erkauman oireisiin. Väitöskirjatutkimuksessani olemme kyenneet osoittamaan erkaumaleikkauksen parantavan potilaiden koettua elämänlaatua merkittävästi.
Lue lisää erkauman leikkauksesta alla kappaleessa 8. Vatsalihasten erkauman leikkaus.
7. Vatsalihasten erkauman kuntoutus ja harjoitteet
Vatsalihasten erkauman kuntoutukseen on monenlaisia koulukuntia ja harjoitteita. Nyrkkisääntönä sanoisin, että kannattaa valita itselleen mieluisin kuntoutusmenetelmä, jotta harjoitteita on vähiten työlästä tehdä ja motivaatio pysyy yllä.
Raskaudesta toipuessa on kädet täynnä vauvan kanssa, ja äidillä on muutakin mielessä kuin oma kuntoutuminen. Harjoittelussa lyhytkin voi olla hyvin tehokas. Mikäli mahdollista, on raskauden jälkeiseen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin, äitiysfysioterapeutin, PT:n tai liikeohjaajan arvio hyödyllinen, jotta liikkeet tulee tehtyä oikein.
8. Vatsalihasten erkauman leikkaus
Pääartikkelini erkauman leikkaushoidosta ja sen tutkituista hyödyistä löytyy täältä: Vatsalihasten erkauman leikkaus.
8.1. Milloin leikkaukseen
Lyhyesti: jos synnytyksestä on kulunut vuosi, kuntoutusta on tehty huolellisesti, ja lapsiluku on täynnä, voidaan harkita oireisen erkauman leikkaushoitoa.
Leikkaus kannattaa ajoittaa kokonaisuus huomioiden. Synnytyksestä ja imetyksestä tule olla kulunut vähintään vuosi. Toipilasvaiheessa nostelu ja liikkuminen ovat rajoittuneita, joten arjen sujumisen kannalta leikkauksen ajankohta kannattaa myös harkita.
Myös lapsiluvun kannattaa olla täynnä kun vatsan erkauman leikkausta aletaan suunnitella. Jos elämä kuitenkin tapahtuu, ei erkauman kirurgisesta korjaamisesta ole haittaa uudelle raskaudelle. Aiemman erkaumakorjauksen kestävyys riippuu kuitenkin paljon aiemmasta leikkaustekniikasta. HELP-menetelmä on osoittautunut kestäväksi tavaksi korjata erkauma, ja mahdollinen samanaikainen tyrä. HELP on myös harvoja tekniikoita, jossa myös B-tyypin erkauma voidaan korjata.
Voit myös lukea erillisen tekstini kerran korjatun erkauman uusiutumisesta.
8.2. Leikkaus julkisella
Julkisessa terveydenhuollossa leikataan leveitä erkaumia. Leikkauskriteerit vaihtelevat osin sairaanhoitopiireittäin. HUS-alueella leikkaussuositukset perustuvat erkaumaa ja sen leikkaushoitoa käsitelleeseen väitöskirjatutkimukseeni.
Katso kirjoittamishetkellä kesällä 2025 HUS-alueella voimassa olevat vatsalihasten erkauman leikkauskriteerit.
8.3. Erkauma ja tyrä
Oireinen napa- tai sydänalatyrä kannattaa leikata synnyttäneellä, normaalipainoisella naisella plastiikkakirurgisin menetelmin (eli ilman tyräverkkoa!), mikäli tilaan yhdistyy oireinen erkauma. Verkkokorjauksia tehdään kuitenkin paljon.
Lue erillinen tekstini Erkauma ja tyrä.
8.4. Kannattaako erkauman leikkaus?
Erkaumakirurgia on elämänlaatukirurgiaa. Elämänlaatuhyöty on usein merkittävä fyysisen toimintakyvyn ja kipujen lievittymisen osalta.
Osana väitöskirjatutkimustani kykenimme osoittamaan, että vatsalihasten erkauman korjaus nostaa merkittäväisti oireisesta erkaumasta kärsivien potilaiden elämänlaatua.
Oheisessa kuvassa on nähtävissä selvä ja tilastollisesti merkittävä potilaiden kokemassa elämänlaadussa. Pisteytys on standardoitu RAND36-elämänlaatumittaus.
Oireisen erkauman leikkaus kannattaa!
MINUSTA
Olen Reetta Tuominen, plastiikkakirurgi ja lääketieteen tohtori.
Olen tutkinut erkaumaa ja sen leikkaushoitoa pian vuosikymmenen, olen väitellyt erkauman kirurgisesta hoidosta, ja ohjaan paraikaa toista plastiikkakirurgian alan väitöskirjaa aiheesta.
Olen leikannut satoja erkaumia eri menetelmillä, tehnyt pitkäaikaisseurantaa niiden tuloksista, ja julkaissut aiheesta lukuisia vertaisarvioituja artikkeileita. Luennoin aiheesta usein ja mielelläni.
Voit lukea lisää kirjoituksiani erkaumasta esim. alla olevista aiheista:
Erkauman leikkaus on liki aina samalla abdominoplastia. Tavoitteenani on täydellinen vatsa, sekä toiminnallisesti että esteettisesti.
Pidän vastaanottoa ja leikkaan Helsingissä.